Muutoksia vuosilomalakiin 1.4.2016

Työkyvyttömyys ja vuosiloma

Työkyvyttömyyttä ja vuosilomaa koskevaa vuosilomalain 25 §:ä on muutettu 1.4.2016 alkaen. Vuosilomalain muutosta sovelletaan pidettäessä lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015 – 31.3.2016 ansaittuja vuosilomia tai tätä vanhempia vuosilomia. Uusi vuosilomalain 25 § kuuluu seuraavasti:

”Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.”

Työkyvyttömyys ennen loman alkamista

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi ennen sovitun tai määrätyn vuosilomansa alkamista, työntekijällä on oikeus siirtää työkyvyttömyysajalle ajoittuva loma tai loman osa.

Työnantajan pitää siirtää tuleva vuosiloma myös siinä tapauksessa, jos työntekijä saa tietää ennen loman alkua joutuvansa lomansa aikana työkyvyttömäksi, esimerkiksi sairaanhoitoon.

Työkyvyttömyys loman aikana

Kun vuosiloma on jo alkanut ja työntekijä tulee työkyvyttömäksi, työntekijällä on oikeus siirtää työkyvyttömyysajalle ajoittuva loma tai loman osa. Loman jo alettua työntekijällä on kuitenkin kuuden päivän omavastuuaika, jolta ajalta hän ei saa siirtää lomaansa.

Vasta silloin, kun työntekijä on yhteensä yli kuutena päivänä vuosilomansa aikana työkyvytön, hän voi siirtää lomaansa näiden kuusi päivää ylittävien lomanaikaisten työkyvyttömyyspäivien osalta.

Kunakin lomanmääräytymisvuonna ansaitusta lomasta kuluu enintään kuusi omavastuupäivää. Omavastuupäivät voivat kulua yhdenjaksoisesti tai yksittäisinä päivinä. Esimerkiksi työntekijä voi olla työkyvytön kesälomallaan 4 päivää ja talvilomallaan 2 päivää. Jos työntekijä on tämän jälkeen talvilomallaan edelleen työkyvytön, saa hän siirtää nämä yhteensä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Työntekijällä pitää kuitenkin olla oikeus yhteensä vähintään neljän viikon vuosilomaan. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän vuosilomaa alle neljään viikkoon. Täysi kuuden päivän omavastuu tulee siten vasta viiden viikon eli 30 päivän vuosilomaan.  Jos työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana enintään 24 vuosilomapäivää, työntekijällä ei ole lainkaan omavastuuta. Silloin hän saa siirtää kaiken työkyvyttömyysajalle ajoittuvan vuosiloman.

Edellytykset vuosiloman siirtämiselle

Työntekijän pitää viivytyksettä pyytää vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden alkaessa. Silloin työnantajalla on mahdollisuus pyytää tarvittaessa lisäselvitystä työkyvyttömyydestä. Työntekijän on esitettävä työnantajan hyväksymä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, esimerkiksi lääkärintodistus.

Vuosilomalain tason ylittävät lomat

Muutetun vuosilomalain mukainen oikeus siirtää vuosilomia työkyvyttömyyden ajalta koskee samalla tavalla sekä vuosilomalakiin perustuvia vuosilomia että työehtosopimukseen perustuvia, lakisääteisten lomien lisäksi annettavia lomapäiviä. Näitä ei enää tarvitse erotella toisistaan lomakirjanpidossa, kun siirto-oikeus on sama.

Muutoksia veroisiin päiviin

Työssäolon veroisia poissaolopäiviä koskeva vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 1 kohta on muutettu kuulumaan seuraavasti:

”Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:

1) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyn erityisäitiysvapaan, 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana;”

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuudelta kuukaudelta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.

Yhteensä enintään 156 äitiys- tai isyys- sekä vanhempainvapaapäivää ovat työssäolon veroisia ja kerryttävät vuosilomaa. Veroiset päivät lasketaan arkipäivinä eli maanantaina ja lauantain välisinä päivinä pois lukien arkipyhät.

Käytännössä äidille kertyy vuosilomaa 105 päivän äitiysvapaalta ja 51 vanhempainvapaapäivältä. Isälle vuosilomaa kertyy 54 isyysvapaapäivältä ja 102 vanhempainvapaapäivältä. Adoptiossa äidin vanhempainvapaasta työssäolon veroista aikaa on 156 arkipäivää.

Jo kertyneitä lomia ei muuteta lain muutoksen johdosta. Työntekijä saa pitää täysimääräisinä ne vuosilomat, jotka hänelle on kertynyt äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta ennen 1.4.2016.

Muutos on lapsikohtainen. Jos ensimmäinen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaapäivä pidetään ennen 1.4.2016, vuosiloman ansainta määräytyy kaikkien tämän lapsen perusteella pidettävien vapaiden osalta vanhan lain mukaisesti. Jos esimerkiksi äitiysvapaa on alkanut ennen 1.4.2016, kaikkien tämän lapsen perusteella pidettävien äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden ajalta vuosilomaa kertyy vanhan lain mukaisesti täysimääräisesti. Myös lapsen isän pitämien isyys- ja vanhempainvapaiden ajalta vuosilomaa kertyy tässä tapauksessa täysimääräisesti, vaikka isän vapaa alkaisi lain voimaantulon jälkeen.

 


Viimeksi päivitetty: 8.12.2016
Share Button