Valinnanvapaus ja lainsäädäntö

Suomen kansallinen hankintalainsäädäntö perustuu EU:n hankintadirektiiveihin. Lainsäädännön mukaan kunnat voivat järjestää esimerkiksi sosiaalipalvelujen tuotantonsa siten, että ne rahoittavat palveluja ja myöntävät toimilupia palveluntuottajille, jotka täyttävät ennakkoon asetetut vaatimukset.

Esimerkki tällaisesta järjestelmästä on asiakasvalinnan mahdollistava palveluseteli. Järjestelmässä palveluntuottajilla on jatkuva pääsy palvelujen tarjoamiseen piiriin ja kunnan pitää noudattaa toiminnassaan avoimuutta ja syrjimättömyyttä. Toimintamallissa raha seuraa asiakasta.

EU:n hankintadirektiivin kriteerit täyttävää ja asiakasvalintaan perustuvaa palveluntuotantoa ei tarvitse kilpailuttaa hankintalainsäädännön mukaisesti. Jos ulkoistettavassa palvelussa ei voida syystä tai toisesta toteuttaa asiakasvalintaa, se pitää kilpailuttaa hankintalainsäädännön mukaisesti.

Sairausvakuutuslaki

Vanhin asiakkaan valinnanvapautta terveydenhuollossa edistävä laki on sairausvakuutuslaki, jonka perusteella Kela maksaa korvauksia lääkärissäkäyntien sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Katso Kelan nettisivuilta, mitä se korvaa.

Korvausjärjestelmän tuella asiakkaan on mahdollista hakeutua yksityisten terveyspalvelujen pariin tarvitsemallaan nopeudella. Käytännössä sairausvakuutuskorvaukset merkitsevät sitä, että pienellä yhteiskunnan rahoitusosuudella tuotetaan paljon palveluja, joita muuten kysyttäisiin kuntien perusterveydenhuollosta.

Palvelusetelilaki

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki tuli voimaan 1.8.2009. Laissa määritellään palvelusetelin käytön periaatteet. Lähtökohta on, että palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva tapa järjestää palveluja.

Kunnat päättävät itse, ottavatko ne käyttöön palvelusetelin vai eivät. Kunnalla on velvoite tiedottaa palvelusetelistä palveluja tarvitseville asukkailleen .

Lain mukaan palvelusetelin arvon pitää olla kohtuullinen. Asiakasmaksulainsäädännössä asiakkaalle maksuttomiksi säädetyistä palveluista ei saa jäädä asiakkaalle maksettavaksi omavastuuosuutta palvelusetelillä toimittaessa.

Kunta hyväksyy ne palveluntuottajat, joihin palveluseteliä sovelletaan. Palveluntuottajan on täytettävä sekä lakisääteiset että kunnan asettamat hyväksymisehdot. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista.

Palvelusetelin saanut asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet.

Terveydenhuoltolaki

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan terveydenhuoltolain 48 §, jonka mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko Suomen alueelta. Lue lisää valinnanvapaudesta terveydenhuollossa Kuntaliiton nettisivuilta.

Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Lue lisää asiakkaiden uusista oikeuksista THL:n nettisivuilta.

EU:n potilasdirektiivi

Potilaiden vapaus valita hoitopaikkansa laajeni vuoden 2014 alusta, kun EU-direktiiviin perustuva laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuli voimaan. Lue lisää potilasdirektiivistä STM:n nettisivuilta.

Direktiivin ansiosta potilaat saavat terveyspalveluja toisesta EU- tai Eta-valtiosta ja Sveitsistä samoin perustein kuin kotimaastaan. Vastaavasti myös näiden maiden potilaat voivat hakeutua hoitoon Suomeen.

STM asetti joulukuussa 2015 selvityshenkilöryhmän selvittämään asiakkaan valinnanvapautta

Viidestä asiantuntijasta koostuva ryhmä selvittää asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen muutostarpeita. Selvitysryhmän väliraportti julkaistaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi tulee antaa ministeriölle 31.5.2016 mennessä.


Viimeksi päivitetty: 21.5.2014
Share Button