Monituottajamalli on osoittanut tarkoituksenmukaisuutensa

Monituottajamallilla tarkoitetaan sitä, että kunta hyödyntää palvelujen järjestämisvastuuta täyttäessään yhteistyötä yritysten, järjestöjen ja muiden kunnan ulkopuolisten tahojen kanssa. Eri palveluntuottajia vertailemalla kunta voi löytää kilpailukykyisiä vaihtoehtoja omalle palvelutuotannolleen.

Hyödyntämällä yksityisen sektorin palveluja kunta edesauttaa kysynnän ja tarjonnan tehokasta kohtaamista, mikä parantaa palvelujen saatavuutta ja asiakkaiden valinnanvapautta.

Laatu ja asiakastyytyväisyys ovat kaikkien palveluntuottajien keskeisiä tavoitteita. Laaja palvelun tuottajajoukko tarjoaa erikoistumismahdollisuuksia ja auttaa saamaan kaikki käytettävissä olevat resurssit oikeaan käyttöön.

Kunnat tarvitsevat yksityisiä palveluntuottajia

Kunta on vastuussa asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Vastuunsa täyttääkseen kunta voi tuottaa palvelut itse tai hankkia ne ulkopuolelta ostopalvelusopimuksin tai palvelusetelein.

Ulkoistetuilta palveluilta vaaditaan lainsäädännön mukaisesti samaa laatua kuin vastaavalta kunnan itse tuottamalta palvelulta.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita tullaan muuttamaan vuonna 2017. Muutoksen suunnasta käydään parhaillaan vilkasta keskustelua kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.

Yksityinen hyvinvointisektori tuottaa noin kolmanneksen maamme sosiaalipalveluista. Se osoittaa, että monituottajamalli hyödyttää kuntia ja yksityisen sektorin toiminta on välttämätöntä hyvinvointimme kannalta.

Kilpailuttaminen vaatii hankintaosaamista

Palvelujen hankinta vaatii kunnalta hankintaosaamista. Kunta päättää, mitä, milloin ja minkälaisin vaatimuksin kulloinkin kilpailutetaan.

Hankintalaki on menettelytapalaki, jossa määritellään kilpailutuksen prosessi ja yksityiskohdat. Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä edistämällä kilpailua, tarjoajien tasapuolista kohtelua sekä avoimuutta.

Lue lisää hankintaprosessista ja julkisen hankinnan kilpailuttamisen eri vaiheista, menettelytavoista ja käytännöistä hankinnat.fi -sivuilta.

Julkisten hankintojen kansallisesta sääntelystä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Sen hankinta-aiheisilta nettisivuilta löytyy kattavasti tietoa sääntelyn pääperiaatteista.

Keväällä 2014 aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Suomen kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistuksen taustalla ovat vuoden 2014 alussa annetut EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit.

Palveluntuottajat saavat reaaliaikaista tietoa meneillään olevista ja ennakkotietoa tulossa olevista julkisista hankinnoista HILMA-kanavan kautta:

Laatu vai hinta edellä?

Sosiaalialan Työnantajat selvitti syksyllä 2013 jäsenistönsä näkemyksiä julkisista hankinnoista. Palvelun toimittajan valinnassa yleisin peruste ovat hinta tai hinnoitteluperusteet. Myös saavutettavuus, toimintavarmuus, henkilöstöön liittyvät tekijät, yrityksen tunnettuus ja laadullinen kehitystaso ovat tärkeitä valintakriteereitä.

Hinnan suurta painoarvoa selittää osaltaan se, että tarjouspyynnöissä asetetut laatukriteerit ovat usein lähtökohtaisesti korkeita, jolloin erottelevaksi tekijäksi jää hinta.

Lue lisää yksityisestä palvelutarjonnasta, yritysten kasvusta, julkisista hankinnoista ja toiminnan kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa TEMin raportista Ykistyiset sosiaali- ja terveyspalvelut (2013)

Sekä pienet että suuret yritykset sekä erilaiset järjestöt tuottavat laadultaan kilpailukykyistä palvelua. Pienet toimijat menestyvät tarjouskilpailuissa, jos ostoja ei tehdä liian suurina kokonaisuuksina.

Jos hankinnoissa tavoitellaan liian suuria kokonaisuuksia ja pudotetaan tietoisesti toimittajamäärää, seurauksena on markkinoiden keskittyminen. Se merkitsee vaihtoehtojen ja kilpailuhyötyjen vähenemistä. Pienten palveluntuottajien asemaa voidaan korostaa myös sallimalla osa- ja yhteistarjousten tekeminen.

Esimerkkejä yksityisen ja julkisen palvelun laatuvertailuista. Lue lisää oikealla olevista linkeistä.


Viimeksi päivitetty: 21.5.2014
Share Button