Työssäolon veroiset päivät (vuosilomalaki 7 §)

Vuosilomalaissa on säädetty, että tietyt poissaoloajat rinnastetaan loman kertymisen kannalta työssäoloon. Oheiseen taulukkoon on listattu, miten vuosilomaa ansaitaan erilaisten poissaolojaksojen aikana.

Poissaolon peruste Lomaa kerryttävät päivät
Poissaolo, jolta työnantajalla on lain mukaan palkanmaksuvelvollisuus Poissaoloajalle kuuluvat työpäivät
Työntekijän oma vuosiloma Kaikki lomapäiviksi luettavat arkipäivät
Työpäivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtehtäviään työnantajasta riippumattomasta syystä.
  • Esteen aika, kuitenkin enintään 14 päivää
  • Toisten työntekijöiden työtaistelu, enintään 7 päivää
Työn edellyttämä matkustaminen Työpäivät matkustusajalta
Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa kokonaisuudessaan, kun kyseisen lapsen perusteella on aloitettu ensimmäinen vapaa ennen 1.4.2016. Jos ensimmäinen vapaa kyseisen lapsen perusteella on aloitettu 1.4.2016 tai myöhemmin, työssäolon veroiseksi katsotaan yhteensä enintään 156 arkipäivää äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta. Käytännössä äidille kertyy vuosilomaa 105 päivän äitiysvapaalta ja sen lisäksi enintään 51 vanhempainvapaapäivältä. Isälle kertyy vuosilomaa 54 isyysvapaapäivältä ja tämän lisäksi enintään 102 vanhempainvapaapäivältä. Adoptiossa äidin vanhempainvapaasta on työssäolon veroista aikaa 156 arkipäivää.
Sairaan lapsen (alle 10 vuotta) tilapäinen hoitovapaa Enintään 4 työpäivää kerrallaan
Pakottavasta perhesyystä johtuva vapaa Laissa ei ole määritelty enimmäisaikaa loman kertymiselle
Sairaus ja tapaturma Enintään 75 työpäivää*
Sairaus ja tapaturma

  • lomanmääräytymisvuoden vaihteessa
Enintään 75 työpäivää saman sairauden tai tapaturman ajalta **
Lääkinnällinen kuntoutus Enintään 75 työpäivää
Lääkinnällinen kuntoutus

  • lomanmääräytymisvuoden vaihteessa
Enintään 75 työpäivää saman kuntoutusjakson ajalta
Karanteeni Kaikki työpäivät
Opintovapaa Enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Työn edellyttämä koulutus
  • Kaikki, jos ei muuta sovita
  • Sovittaessa enintään 30 työpäivää kerrallaan
Oppisopimuskoulutus Työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
Kokoaikainen lomautus Enintään 30 työpäivää lomautuskertaa kohden
Lomautus työviikkoja lyhentämällä Lomautuspäivät 6 kuukauden ajalta

  • Uusi jakso alkaa lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa
Reservin harjoitus Kaikki työpäivät poissaolojaksolta
Ylimääräinen palvelu Kaikki työpäivät poissaolojaksolta
Siviilipalveluslain mukainen täydennyspalvelu Kaikki työpäivät poissaolojaksolta
Luottamustehtävän hoitaminen Kaikki työpäivät
Todistajana kuuleminen Kaikki työpäivät
Työajan tasausvapaat
  • 1 päivä, jos vapaita 5 päivää/kk
  • 2 päivää, jos vapaita 6 päivää/kk
  • kaikki, jos yhdenjaksoisesti yli 6 päivää

* Sairauspoissaolo ja loman kertyminen

Ensimmäisen sairausloman alla on 60 työpäivää. Sairausloma on kokonaisuudessaan työssäolon veroista aikaa ja kerryttää normaalisti lomapäiviä. Toisen sairausloman alusta luetaan enää 15 sairausloman alle jäänyttä työpäivää työssäolon veroisiksi vuosilomalain pääsäännön mukaan (75 – 60 = 15). Sen jälkeistä aikaa ei lueta työssäolon veroiseksi ajaksi kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden osalta. Näin ollen lomapäiviä kertyy ainoastaan tammikuulta. Helmi- ja maaliskuulta työntekijä ei enää ansaitse lomapäiviä.

verolliset-paivat

**Sairauspoissaolo jatkuu lomanmääräytymisvuoden vaihteen yli

Huhtikuun alussa alkaa uusi lomanmääräytymisvuosi ja siten myös uusi 75 työpäivän ”kiintiö”. Esimerkissä sairauspoissaolo kuitenkin jatkuu lomanmääräytymisvuoden vaihteen yli. Tässä tilanteessa noudatetaan vuosilomalain rinnakkaissääntöä, jonka mukaan lomanmääräytymisvuoden vaihteen yli jatkuvasta yhdenjaksoisesta sairauspoissaolosta luetaan työssäolopäivien veroiseksi yhteensä enintään 75 työpäivää. Kun tästä yhdenjaksoisesta sairauslomasta luettiin jo 15 työpäivää työssäolon veroisiksi edellisen lomanmääräytymisvuoden puolella, jää niitä lomanmääräytymisvuoden vaihteen jälkeen käytettäväksi 60 (75–15 = 60). Vuosilomaa kertyy näin ollen huhti-, touko- ja kesäkuulta. Kun heinäkuulle ei jää enää työpäivien veroisia poissaolopäiviä, tältä kuukaudelta ei enää kerry lomapäiviä.

Kun toisaalta lomanmääräytymisvuoden alussa on käytetty 60 työssäolopäivän veroista päivää, niitä jää kolmanteen sairauspoissaoloon käytettäväksi 15 (vuosilomalain pääsääntö). Marraskuulta työntekijä ansaitsee vuosilomaa. Joulukuulta vuosiloman ansaintaa ei ole. Tammikuun osalta ansainta riippuu sairausloman päättymisajankohdasta; jos työntekijälle tulee tammikuussa vähintään 14 työpäivää, hän ansaitsee tältä kuukaudelta vuosilomaa.


Viimeksi päivitetty: 8.12.2016
Share Button