Liikkeen luovutus

Säädösperusta ja luovutuksen tunnusmerkit

Liikkeen luovutuksen säädösperusta on työsopimuslain 1 luvun 10 §, jonka mukaan:

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

Esimerkiksi vuosilomapalkka erääntyy maksettavaksi vasta vuosilomaa pidettäessä, joten luovutuksen saajan vastattavaksi siirtyy vielä pitämättömien vuosilomien palkat ja maksamattomat lomarahat vaikka loma olisikin ansaittu luovuttajan palveluksessa. Luovuttaja ja luovutuksen saaja voivat kuitenkin sopia mm. vuosilomaetuisuuksia koskeva vastuun jakautumisesta toisin.

Euroopan yhteisön liikkeenluovutusdirektiivin mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan identiteettinsä säilyttävän taloudellisen kokonaisuuden luovuttamista. Se, onko kyseessä liikkeen luovutus, ratkaistaan kokonaisarviolla toiminnan luonteesta kaikkia sitä selvittävien seikkojen perusteella ilman, että yhdellä kriteerillä olisi ratkaisevaa merkitystä. Arviointiin vaikuttavat mm. se, minkälainen yritys on kyseessä, siirtyykö henkilökuntaa ja kuinka paljon, aineellisen ja aineettoman omaisuuden siirtyminen, asiakaskunnan säilyminen ja se kuinka samanlaisena toimintaa jatketaan. Se, kuinka paljon painoa annetaan erillisille arviointiperusteille, vaihtelee harjoitetun toiminnan perusteella.

Jotta kyseessä olisi liikkeen luovutus, tulee seuraavien tunnusmerkkien täyttyä:

  1. luovutuksen kohteena on toiminnallinen kokonaisuus
  2. Työnantajasubjekti vaihtuu
  3. Toiminta jatkuu samantapaisena ilman merkittävää katkosta

 Oikeuskäytäntöä liikkeen luovutuksen tunnusmerkeistä

Taksien ajotilausten välitystoiminnan siirtäminen uudelle yhtiölle (KKO 1999:70)

  • Taksien ajotilausten välitystoiminta siirrettiin uudelle yhtiölle, joka ryhtyi jatkamaan sitä uudella tekniikalla. Toimintaa aiemmin harjoittanut yhtiö jatkoi vähemmistöosakkaana uudessa yhtiössä.
  • Ajotilausten välitystoiminta katsottiin sellaiseksi toiminnaksi, joka voi olla luovutuksen kohteena.
  • Omistajatahon aloitteesta tapahtunut muutos oli KKO:n mukaan sopimukseen perustuva luovutus.
  • Toiminnan luonne, asiakaskunta ja markkina-asema säilyivät ennallaan. Olennaista irtainta tai kiinteätä omaisuutta ei siirtynyt, mutta pääosa entisistä työntekijöistä jatkoi ja heidät koulutettiin käyttämään uusia laitteita.
  • Kokonaisarviossa päädyttiin siihen, että kyseessä oli liikkeen luovutus.

Linja-autoliikenteen harjoittajan vaihtuminen kilpailutuksen surauksena (KKO 2001:44, EYT 25.1.2001, C-172/99 )

  • Bussiyhtiöiden välillä väitettiin tapahtuneen liikkeen luovutus tilanteessa, jossa alihankkija vaihtui kilpailuttamisen jälkeen.
  • Irtisanotuista 45 kuljettajasta palkattiin 33.
  • Tehtävänä oli hoitaa 26 bussin ja 2 miljoonan kilometrin vuosiliikenne.
  • Siirtynyt aineellinen omaisuus (2 bussia ja 10 työpukua) oli vähäistä.
  • EY-tuomioistuimen päätös 25.1.2001: Kyse ei liikkeen luovutuksesta, koska toiminta vaatii huomattavaa aineellista omaisuutta, jota ei ole siirtynyt. Korkein oikeus arvioi tilannetta samoin.

Henkilöstöruokalan toiminnanharjoittajan vaihtuminen (KKO 2001:48)

  • Osuuskunta irtisanoi henkilöstöruokalan työntekijät ja lopetti toimintansa. Osuuskunta ei tavoitellut voittoa toiminnassaan. Tarjouskilpailun jälkeen toimintaa jatkettiin välittömästi ison, alalla kaupallisesti toimivan yrityksen toimesta. Toiminta jatkui tehtaan omistamilla välineillä, samoissa tiloissa ja samalla tavalla kuin ennen. Kolme yhdeksästä entisestä työntekijästä palkattiin töihin. Identiteetin ei katsottu säilyneen – eikä kyseessä ollut liikkeen luovutus. Ään. 4-1.

Hotellin ravintolatoimintaa koskeva tarjouskilpailu (KKO 2001:49)

  • Laivayhtiön omistaman hotellin ravintoloiden pitämisestä järjestetyn tarjouskilpailun jälkeen toiminta jatkui entisissä tiloissa, entisellä nimellä ja entisillä välineillä. Mitään omaisuutta ei edellisen ja uuden ravintolayrittäjän kanssa luovutettu eikä vanhaa henkilöstöä palkattu, vaikka heille oli jossain vaiheessa ilmoitettu töitä olevan tarjolla. Asiakaskunta säilyi entisenä. Identiteetin katsottiin säilyneen ja kyseessä oli liikkeen luovutus. Ään. 3-2.

Sairaalan ruokapalveluiden toimittajan vaihtuminen (EYT 20.11.2003, C-340/01)

  • Wienissä toimivan sairaalan laitosruokailupalvelujen toimittaja vaihtui. Toimintaa jatkettiin entisillä, sairaalan omistamilla toiminnan kannalta tarpeellisilla tuotantovälineillä. Sopimuksen mukaan tuotanto piti tehdä ko. välineillä ja ko. paikassa.
  • Entisellä ja uudella alihankkijalla ei ollut keskenään sopimussuhdetta eikä omaisuutta tai henkilöstöä ollut siirtynyt näiden kesken.
  • Varastot, kustannuslaskelmat, ruokalistat, ruokavaliot, reseptit ja asiakaspalautteet jäivät entiselle alihankkijalle.
  • Järjestely katsottiin liikkeen luovutukseksi, koska toinen yrittäjä käytti olennaisia ensimmäisen yrittäjän aiemmin käyttämiä aineellisia tuotantovälineitä, jotka toimeksiantaja oli antanut sen käytettäväksi. Kyse oli liikkeen luovutuksesta siitä huolimatta, että uusi yrittäjä oli kieltäytynyt ottamasta palvelukseensa edellisen alihankkijan työntekijöitä.

Kunnan päiväkotipalvelujen tuottajan vaihtuminen tarjouskilpailun jälkeen (KKO 2008:88)

  • Kunnan päiväkotipalvelujen tuottaja oli tarjouskilpailun jälkeen vaihtunut. Toimintansa lopettava palveluntuottaja A oli irtisanonut työntekijänsä työsopimuksen päättymään oman toimintansa lopettamispäivänä.
  • Toiminta jatkui samoissa tiloissa, olennaisilta osin samanlaisena, suurin osa työntekijöistä otettiin uuden yrittäjän palvelukseen. Yrittäjien välillä ei ollut sopimussuhdetta.
  • KKO katsoi, että kyseessä oli liikkeen luovutus, vaikka työntekijöiden työsuhteet olivat päättyneet luovutusta edeltävänä päivänä.
  • Luovuttaja ei kuitenkaan ollut vastuussa irtisanomisista, koska ei irtisanomishetkellä ollut tietoinen siitä, mitä oman toiminnan lopettamisen jälkeen tulee tapahtumaan ja onko kyseessä liikkeen luovutus. Liikkeen luovutuksen edellytysten katsottiin tässä tapauksessa toteutuneen vasta sillä, että kilpailutuksen voittaja palkkasi suuren osan irtisanotusta henkilöstöstä.

Liikkeen luovutuksia koskevassa oikeuskäytännössä luovutuksen eri tunnusmerkeille on annettu erilainen painoarvo harjoitettavan liiketoiminnan laadun perusteella. Esimerkiksi bussiyhtiöitä koskevassa tapauksessa (KKO 2001:44, EYT 25.1.2001, C-172/99) aineellisen omaisuuden siirtymättä jääminen sai ratkaisevan merkityksen, koska yhtiön harjoittama liiketoiminta edellyttää merkittävää aineellista omaisuutta (linja-autoja). Sen sijaan esimerkiksi sosiaalipalvelualalla henkilöstön siirtymiselle on annettu liikkeen luovutuksen tunnusmerkkien arvioinnissa suurempaa painoarvoa kuin aineellisen omaisuuden siirtymiselle (KKO 2008:88). Tätä ei pidä kuitenkaan tulkita niin, että kieltäytymällä ottamasta vanhoja työntekijöitä palvelukseen, voitaisiin automaattisesti estää järjestelyn katsominen liikkeen luovutukseksi (EYT 20.11.2003, C-340/01). Koska liikkeen luovutusta koskeva lainsäädäntö on säädetty henkilöstön aseman turvaamiseksi yritystoiminnan muutostilanteissa, oikeuskäytäntö kallistuu rajanvetotilanteissa herkemmin liikkeen luovutuksen puolelle.

Työsuhteen ehdot liikkeen luovutuksessa

Työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen luovutuksessa luovutuksensaajalle.  Liikkeen luovutus ei anna erityistä oikeutta työsuhteen ehtojen muuttamiseen. Työsopimuksessa sovitut ehdot tulevat sitomaan myös luovutuksensaajaa.

Luovutuksensaajalla on velvollisuus noudattaa siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta luovutushetkellä kulumassa olevan työehtosopimuskauden loppuun saakka. Työehtosopimus vaihtuu luovutuksensaajaa sitovaan työehtosopimukseen, kun vanhan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy.

Luovutuksen saajan irtisanomisoikeus

Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Liikkeen luovutus ei kuitenkaan estä irtisanomisia työvoimatarpeen muuttuessa. Henkilöstön vähentäminen voi tapahtua normaaleja irtisanomisperusteita käyttäen.

Työntekijä saa irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

Liikkeen luovutus ja YT-velvoite

Työnantajalla, jonka palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on liikkeen luovutukseen liittyvä yhteistoimintalain mukainen tiedotusvelvollisuus.

Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee:

1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta;

2) luovutuksen syyt;

3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä

4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava edellä mainitut tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista.

Luovutuksensaajan on annettava edellä tarkoitetut tiedot henkilöstöryhmien edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.

Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu muita henkilöstövaikutuksia (esim. työtehtävien uudelleen järjestelyä, irtisanomisia tms.), on niistä käytävä erikseen YT-neuvottelut.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Anna Kallaskari, puh. 09 1728 5620
asiantuntija Heidi Elvilä, puh. 09 1728 5640
etunimi.sukunimi@sosiaaliala.fi


Viimeksi päivitetty: 8.12.2016
Share Button