Vuosiloman vaikutus työaikaan

Vuosilomapäivät aiheuttavat usein ns. keskeytyvän viikon tai tasoittumisjakson, joka on otettava huomioon työvuoroluetteloa suunniteltaessa.

Ennen työvuoroluettelon laatimista tiedossa olevat vuosilomapäivät ja muut poissaolopäivät lyhentävät viikon tai työaikajakson työaikaa ja samalla ylityökynnystä keskimääräisen päivittäisen työajan verran (viikkotyöaika / viikoittaisten työpäivien lukumäärä).

Esimerkki 1.

Työntekijän kesäloma (24 pv) alkaa kolmen viikon tasoittumisjakson viimeisellä viikolla keskiviikkona. Jaksolla ei ole arkipyhiä ja työntekijä tekee täyttä työaikaa.

Jos työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville ei tiedetä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, työvuorojen oletetaan sijoittuvan maanantain ja perjantain välille. Näin ollen maanantain ja perjantain välille osuvat vuosilomapäivät lyhentävät teetettävää työaikaa. Kyseisessä tapauksessa lyhentävä vaikutus on 3 x 7 t 40 min. Normaalilla 115 tunnin kolmiviikkoislistalla työaika lyhentyy 23 tunnilla 92 tuntiin.

Vuosilomapäiviksi sen sijaan lasketaan kaikki arkipäiviksi osuvat lauantaipäivät, joten alkamisviikolla lomapäiviä on 4.

Esimerkki 2

Osa-aikaeläkkeellä oleva työntekijä tekee 50 % työaikaa, eli hänen viikoittainen työaikansa on 19 tuntia 10 minuuttia ja hän työskentelee 2,5 päivää viikossa maanantain, tiistain ja keskiviikon aikana.

Työntekijän loma alkaa torstaina. Hänen työaikansa viikolla on 19 t 10 min. Työaika ei lyhene, koska ainoastaan työpäiviksi sattuvat lomapäivät lyhentävät työaikaa.

Jos työntekijän loma alkaisi jo keskiviikkona, hänen työaikansa oli viikolla (ma-ti) yhteensä 11,5 tuntia, koska:

viikkotyöaika (19 t 10 min) = 7 t 40 min
viikoittaisten työpäivien lkm (2,5)

ja 19 t 10 min – 7 t 40 min = 11,5 tuntia


Viimeksi päivitetty: 8.12.2016
Share Button