21.9.2016, 08:57

Yhteiset pelisäännöt

Sosiaalialan Työnantajien toimitusjohtaja Tuomas Mänttäri

Tuomas Mänttäri, Sosiaalialan Työnantajat

Yhteiset pelisäännöt yksityisille ja julkisille sosiaalipalveluille on ollut liittomme keskeinen tavoite jo vuosia. Kolmas sektori on tietysti mukana osana yksityissektoria. Näyttää siltä, että yhteiskunta on vihdoin kuullut sanomamme. Niin monessa uudistuksessa asiat ovat kehittymässä myönteiseen suuntaan.

Aiemmin sosiaalipalveluiden ennakkovalvonta keskittyi pelkästään yksityissektoriin. Viranomaiset määrittivät ennalta tarkasti ympärivuorokautisten yksiköiden tila- ja henkilökuntamitoituksen, kun tuottaja oli yksityispuolelta. Kunnan yksiköt toimivat paljon vapaammin. Niiden valvonta liittyi lähinnä valitustilanteisiin.

Uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontalaki rakennettiin siten, että kaikkien tahojen valvonta toimii yhdenmukaisesti ja aiempaa joustavammin. Valvontaviranomaisten resurssit voidaan jatkossa kohdentaa paljon tehokkaammin todellisten riski- ja ongelmakohteiden hoitoon.

Eri tahon tuottajilla on yhteiset mahdollisuudet ja velvollisuudet

Sama linja näkyy keskeisesti koko sote-uudistuksessa. Päättäjät tuntuvat ymmärtäneen, että kustannustehokkuus ja laatu sote-palveluissa edellyttää, että eri tahon tuottajilla on yhteiset mahdollisuudet ja velvollisuudet.

Erityisen selvästi tämä toteutuu valinnanvapauden piirissä olevissa sote-palveluissa. Käyttäjä tai omainen valitsee. Ratkaisevaa on silloin hyvä laatu ja maine, onpa tuottaja julkinen tai yksityinen. Tältä osin uudistuksen tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa. Työsarkaa yhä riittää.

Norminpurkutalkoot eivät ole paljon edistyneet

Normien keventäminen on yksi Suomen hallituksen tavoitteista. Se on myös oman liittomme peruslinjauksia. Monissa tapauksissa liian jäykkä normisto sosiaalipalveluissa lisää kyllä kustannuksia, mutta ei suinkaan välttämättä paranna laatua asiakkaan kannalta.

Normienpurkutalkoot eivät ole paljoa edenneet. Ehkä tästä syystä Suomen hallitus päätti monen tahon kritiikistä huolimatta alentaa vanhusten tehostetun asumispalvelun hoivahenkilöstön minimimitoitusta 0,5 työntekijästä/asukas mitoitukseen 0,4–0,5.

Liiton hallitus ei ilahtunut hoitajamitoituksen muutoksesta

Tämä muutos ei herättänyt ihastusta liittomme hallituksessa. On totta, että tutkimusten mukaan korkea henkilöstömitoitus ei korreloi asukas- tai henkilöstötyytyväisyyden kanssa. Käytännössä on kuitenkin todella vähän sellaisia ympärivuorokautisia yksiköitä, joissa asukkaat olisivat niin hyväkuntoisia, että alle 0,5 hoivahenkilöstömitoitus riittäisi.

THL:n selvitysten mukaan yksityissektorin vanhuspalveluyksiköissä keskimääräinen mitoitus on tällä hetkellä 0,65 ja julkisen sektorin yksiköissä 0,61. Riskinä on, että vanhojen yksiköiden mitoitus ei jousta alaspäin, mutta uudet yksiköt voisivatkin toimia paljon alemmilla mitoituksilla. Tämä ei olisi yhteisten pelisääntöjen periaatteen mukaista.

Kirjoittaja, Tuomas Mänttäri, on Sosiaalialan Työnantajien toimitusjohtaja.

Share Button